Pullistelee joka puolelta. Kiiltääkin etumuksellaan. Vain korkkarit ja huulipuna puuttuvat joukosta. Ripsiväri sentään on.
Näitäpä latuja (vesisateessa) mieleni seikkaili, kun nostin repun sängyltä lattialle. Kaikki sen sisällä on tarpeellista sanoisin. Sittenhän se nähdään, kun ja jos kärvistelen auringonpaisteessa pitkälahkeisissa housuissa. Yhtään mekkoa saati hametta ei ole lähdössä mukaan. Ei sopinut. Jos ja kun sataa/tuulee, olen onnellinen fleecetakista ja kalsareista. Piposta nyt puhumattakaan!
Jospa joku pieni ostos mahtuisi mukaan paluumatkalle, varsinkin kun luettuja pokkareita ei tartte takaisin tuoda..
Huomenna siis käynnistyy neljä viikkoa pää alaspäin. Kauankohan menee ennen kuin tottuu? Uskaltaako sitä pomppia?
Vastaa